Ensimmäisellä kerralla Ansan asenne oli lähinnä "räiskäsemällä päin ja puren perkele jos ette liiku". Mielentila oli siis aivan väärä ja Ansa oli liikkeellä ehkä jopa pelon sekaisin tuntein.
Jo toisella kerralla Ansan mielentila oli muuttunut innostuneen jännittyneeksi ja kolmannella kerralla oli jäljellä enää innostus.
Neljännellä ja viidennellä kerralla ollaan päästy oikeasti tekemään asioita ja suunnat alkavat löytyä. Ansa pyrkii tasapainoon ja malttaa jo kuljettaa suoraan. Aikaisemmin kuljettaminen on ollut edestakas suhaamista. Ansa malttaa tehdä riittävän laajat ?flänkit? eikä painosta lampaita turhaan. Pystyy nyt myös menemään melko pienistäki väleistä hermostumatta.
ps. En osaa mitään hienoa paimennussanastoa :D
Fiilikset ovat super hyvät niin ohjaalla kuin itse paimenellakin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti