Eilen tuli kuluneeksi 6vuotta siitä kun minä sain itselleni todellisen ystävän, varjon, sielunkumppanin ja paljon muuta... En voisi kuvitella uskollisempaa koiraa kuin Ansa.
Miten koira voi olla toiselle niin väärä ja minulle niin oikea? Se on kuitenkin se sama koira!
Tänään pääsemme yhdessä pitkästä aikaa reissuun ihan kaksin :) Se on parasta. Ansan kasvattaja on järjestänyt tottis seminaarin riihimäelle ja sinne suuntaamme heti aamulla.
Olen hehkuttanut tuota eläintä varmasti niin paljon että osalta lukjoista saattaa korvat valua jo verta ;) mutta sanompa sen taas että ei ole asiaa jonka muuttaisin, ei ole hetkeäkään että olisin katunut että tuon pienen punaisen koian noukin kyytiinin ikean parkkipaikalta 6vuotta sitten. Se on mahtava, se on minun koirani, sielun kumppanini, uskollisin ystäväni ja minä olen sen koko elämä.
Kiitos Ansa <3