viime viikolla sattui ja tapahtui taas..
olimme Ansan kanssa treenaamassa läheisen koulun kentällä seuranamme bc Edi ja Jonna.
Ansa suoritti paikalla isyumista kun Edi teki luoksetuloja, jouduin puttumaan päänkääntelyyn ja koomaamiseen jonkin verran. Ansa paineistui tästä..
ja kun se ei vielä riittänyt niin viimeisellä lyhyellä istumis pätkällä kuulen piiloon ensin Jonnan huutoa ja sen jälkeen haukkuu Rino johon vasta havahduin, kun pääsen pois piilosta on kentällä iso irto koira menossa Ansan luo joka istuu paikoillaan sen näköisenä etä nyt nyt kuolen.. kutsuin Ansan äkkiä luokseni ja Ansa meni selän taa kurkkimaan tilannetta. Pyysin sen maahan ja lähdin häätämään roikaletta ja loppu viimein otin niska nahasta kiinni ja raahasin koiran pois ja rähisin sille mennessäni ja ymmärsi se sitten lähteä.. Ihan kiltti koira se taisi loppuviimein olla mutta minä en jää miettimään onko koira kiltti vai ei vaan suojelen omiani..
Ansasta tapahtuma ei ollut kiva :/ toivottavasti se ei tulevaisuudessa näy kokeissa. Jos jotain positiivista pitää tästä hakea niin se että Ansa luotti minuun ja antoi minun hoitaa tilanteen kokonaan ja inä pystyin hoitamaan sen.. Toivottavasti Ansa luottaa myös jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti