on päiviä ja rankkoja päiviä

Päivä on ollut jokseenkin rankka.. Mummu kuoli n. puoli viisi tänään päivällä sairastettuaan useita vuosia vaikeaa syöpää.. aika on ollut rankkaa niin Mummulle kuin meille läheisillekin. Varsinkin viimeiset viikot kun olemme tehneet saattotyötä ja koittaneet pitää kuoleman pelonloitolla ja torjua kipua... Nyt se kaikki on taakse jäänyttä ja jäljellä on vain se kipu, irti päästäminen on vaikeaa.. Vaikka kuinka tiedät että näin on 1000kertaa parempi ja muita vaihtoehtoja ei enää ollut. Tämä oli väistämättä edessä.

Kun syöpä puhkesi oli ennuste 2vuotta, mutta koska Mummu oli superMummu taisteli hän itselleen 8vuotta.. Nyt aika kuitenkin päättyi ja lisä aikaa ei enää tullut eikä sitä enää yritettyä edes hankkia.. oli aika sanoa hyvästi.  Hyvää matkaa Mummu, nähdään taas!

ja jos joku ihmettelee miksi tämä postaus on Ansan treeni blogissa niin syy siihen on se että
Mummu oli eläessään suurena apuna Ansan uudelleen sosiaalistamisessa ja koulutuksessa ihan vain olemalla ja tahtomalla meidät aina vain uudestaan vierailemaan vanhainkodissa. Lopulta vanhainkodista tuli Ansalla paikka jonne se suorastaan hinkui.. jonka ohi emme ikinä lenkillä päässeet vaan jonne piti aina poiketa..

Kiitos Mummu, kaikesta..

rakkaudella ja sinua syvästi kaivaten,
Susanna & Ansa ja pojat