Seuraamisen seuraaminen osa 4: Kokeessa

Kahden viikon tehokkaan seuruu treenaamisen tulos punnittiin viikonloppuna. Ja kyllä treenillä oli ollut positiivinen vaikutus. Ansa oli huomattavasti rennompi. Minä olin rennompi, tässä toki auttoi lääkäriltä hankittu jännityksen"esto"lääkitys.

Ruoditaan tässä postauksessa nyt vain se seuruu osuus :p kirjoitan toisen päivityksen itse kokeesta.

Seuraamisen lähtöpaikalle mentäessä ja odottaessa Ansa piti kontaktia hyvin. Liikkeelle lähdettäessä kontakti tipahti melkein samantien mutta Ansa piti paikkansa koko seuruun ajan eikä edes ajatellut lähtevänsä muualle. Ansan olemus oli jonkin verran paineistunut ja siitä näki että kuumuus vaivasi sitä. Tämä ei kuitenkaan ollut yhtään mitään verrattuna parin viikon takaiseen katastrofiin.

Tottis osuuden päätteeksi Ansa oli kuitenkin kohtuullisen rento ja vapautunut, pystyi haukkumaan käskystä jne.

Kaikkea ei heti voi saaa kuntoon ja kun lähtö kohdat olivat todellakin melko surkeat niin olemme äärimmäisen tyytyväisiä tähän suoritukseen. Treeniä jatketaan samalla kaavalla eteenpäin ja ehkä seuraavassa kokeessa meillä on myös kontakti ;)

Ja hei! melkein unohdin KONTAKTI LÖYTYI juoksussa sekä hitaassa! Wuhuu! eli emme ole yhtään niin toivottomia kuin voisi luulla...

Paimennus päivitys: MÄÄÄÄ!

Ollaan nyt käyty viimeisen kahden viikon sisään 4-5kertaa lammastelemassa ja uskomatonta mutta totta kehitys tällä saralla on kertakaikkisen huima.

Ensimmäisellä kerralla Ansan asenne oli lähinnä "räiskäsemällä päin ja puren perkele jos ette liiku". Mielentila oli siis aivan väärä ja Ansa oli liikkeellä ehkä jopa pelon sekaisin tuntein.

Jo toisella kerralla Ansan mielentila oli muuttunut innostuneen jännittyneeksi ja kolmannella kerralla oli jäljellä enää innostus.

Neljännellä ja viidennellä kerralla ollaan päästy oikeasti tekemään asioita ja suunnat alkavat löytyä. Ansa pyrkii tasapainoon ja malttaa jo kuljettaa suoraan. Aikaisemmin kuljettaminen on ollut edestakas suhaamista. Ansa malttaa tehdä riittävän laajat ?flänkit? eikä painosta lampaita turhaan. Pystyy nyt myös menemään melko pienistäki väleistä hermostumatta.

 ps. En osaa mitään hienoa paimennussanastoa :D

Fiilikset ovat super hyvät niin ohjaalla kuin itse paimenellakin <3

Millainen viikko? No kiireinen

Ma:

Paimennusta

Ti:

Haku + esineruutu

Ke:

Tottis + esineruutu

Eteenlähetys treeni

To:

Eteenlähetys treeni

Pe:

Paimennusta

La:

Hakukoe

Että sellainen kevyt viikko menossa :D jos selvitään hengissä loppuun niin sitten on kyllä tauon paikka... Ja siis kaikkien noiden lisäksi tietysti joka päiväiset seuruu treenit ja vireen nostattelut.

Mitä lammas sanoo? Lammas sanoo määää!

Aamulla käytiin lammastelemassa ja Ansa löysi sisäisen paimenensa selkeästi jo helpommin kuin viikonloppuna.

Kalenteriin on ensi viikolle varattu lisää lammastelua :) olen iloinen että päästään nyt useammin. Ehkä se kisoihin menokaan ei ole ihan mahdoton ajatus jos saadaan treeni kulkeen.

Paljon reenin on edessä :D toivottavasti meen "koutsin" hermo kestää...

Seuraamisen seuraaminen osa 3: Testi ajoa

Käytiin testaamassa seuraamista kisanomaisessa tilanteessa mölli-bh/mölli tottiksessa. Treenaaminen on purrut hyvin sillä Ansa SEURASI! ja oikeastaan ihan todella hyvin :)

Kisapaikkana toimi tuttu kenttä joka varmasti auttoi asiaa. Ansa pystyi jännityksestäni huolimatta tarjoamaan haukkumista sivulla jota se ei pysty tekemään jos on vähääkään jännittynyt. Haukahti jopa kentällä ennen seuruusee lähtöä kun vähän napautin kädellä jalkaani pyytäessäni Ansaa lähemmäs.

Tästä on hyvä jatkaa :) mee sou häpi!

Vähän jotain muuta

Oltiin paimentamassa Myytin-porukalla ja oli ihan huippua nähdä kaikkia sukulaisia :) Mukaan oli tällä kertaa päässyt aika iso sakki myytinläisiä <3

kuvat: Jessica Ristimäki, Marko Kivihalme

Ansa oli aluksi todella kiihtynyt mutta rauhoittui lopulta. Tai no olisi rauhoittunut jo paaaaljon aikaisemmin jos kouluttaja olisi antanut sauvan minulle ;) muuta pieni napautus ketoon ja kas Ansa pystyikin keskittymään paimentamiseen härväämisen sijaan. Sellainen se on se pieni Ansa <3

Seuraamisen seuraaminen osa 2: Havaintoja

Havaintoja:
-Tulee aivan eri asenteella sivulle.
-Tarjoaa haukkua jo pyytämättä.
-Paikka on oikein sopiva.
-Vire ehkä liiankin korkea? Napsii reiteen..

note to myself:
Itsepä tätä kerjäsit

mitä mitä mitä:
-Ilta ruoka toimi hyvin mega palkkana pitemmästä seuruu pätkästä. Eilinen pätkä oli n.30m, 2 täys käännöstä.

-Haukuttamista jatketaan sivulla ja seuraamisen yhteydessä. On ollut toivottu vaikutus tekemiseen.

Seuraamisen seuraaminen osa 1: kartoitus

Tänään alkoi seuraamisen tehostettu treenaaminen.

panosta:
-asenne
-kesto

pihistä:
-askel siirtymät
-hinkkaaminen
-kaikki pipertely

Onneksi on treenikavereita jotka oikeesti keskittyvät siihen mitä teet treenatessa eivätkä ole vain joo joo hyvin menee-automaatteja. Tämän päivän treeni session tuloksena paljon ajatuksia.

Kysymys: "teekö koskaan treeneissä pitkiä seuruu pätkiä?" Vastaus: no en tee koska yleensä vaan pipertelen tekniikkaa ja palkkailen hyvästä asenteesta :p
-> pitemmät seuruu pätkät treeni listalle

Huomio 1:
Juoksu ja hidas ovat paljon paremassa jamassa kuin normi käynti. Niissä asenne on aivan eri. Pää ei pyöri ja koira on tiivis ja suora. Normi käynnissä pää alkaa helposti vispata, paikka löystää ja asenne valahtaa.

Huomio 2:
Ansa vastaa todella hyvin häiriö harjoituksiin. Ne häiritsevät sitä ja vituttavat sitä mutta se ei ota niistä juurikaan painetta. Nykyään jopa parantaa kontaktia ja tekemistä häiriössä.

Tässä kuvassa näkyy se asenne ja olo jonka tahtoisin seuraamisessa olevan. Aina. Tähän pyritään takaisin.

Päätös

Päätin yön yli nukuttuani pitää oman linjani ja pysyä siinä. Ei pakotteita. Päätin lähteä etenemään itsestäni. Hankin itselleni jännitystä auttavan "lääkityksen". Kisajännittämiseni on nimittäin paisunut aivan övereihin mittasuhteisiin. Tämän lisäksi nostetaan Ansan motivaatiota tekemiseen entisestään. Vaikka sitten ihan niin paljon seuraamisen suhteen että keulii ja pomppii ja vaikka huutaa hulluna :) parempi sekin kuin se että ei seuraa ollankaan. Katsotaan kuin käy..

Vaikeita päätöksiä

Olen saanut jo tukun kaikenlaisia neuvoja Ansan ongelman ratkaisemiseksi.. Päällimmäisenä tuntuu olevan neuvo jota en ole vielä tähän päivän mennessä suostunut käyttämään Ansan koulutuksessa. Nimittäin pakotteet... En osaa päättää pitäisikö tuota korttia katsoa Ansan kanssa vai olla katsomatta. Asian tunteva apua olisi tarjolla kun itse pelkään etten osaakaan käyttää oikein.

En ole koirieni kanssa käyttänyt pakotteita oikeastaan ikinä. Pakotteiden käyttöä on tullut harrastettua lähinnä Maksin kanssa ja siitäkin on jo vuosia aikaa.. Se oli silloin kun en vielä tiennyt "paremmasta".

Nykyiseen koulutus ajatukseeni pakotteet eivät sovi ollenkaan.. Olo on ristiriitainen ja tukala. Onko pakote vain hetkellinen apua vai voiko sillä saada jotain pysyvämpää? Mitä jos pakotteiden mukana lähtee loppukin tekemisen meininki? Mitä jos vahingoitan sillä vaivalla rakentamaani suhdetta?

Äh.. 

Itse aina sanon että ei pidä tehdä mitään mikä ei tunnu itsestä hyvältä mutta silti asia vaivaa minua. Pakote vai ei? Siinäpä vasta kysymys!

HK1!!!

Ansa teki sen! Saavutti pitkään tähtäimessä olleen tuloksen.

Eilen pieni vieraille ihmisille pidättyväinen ja muuten vain neuroottinen kodinvaihtajakoira maailman paras Ansa ylitti itsensä hakukokeen maastoosuudessa ja kantoi kotiin 191 pistettä ja koulutustunnuksen HK1. En voi tarpeeksi kiittää kasvattajaa, treeni kavereita ja tsemppaajia.. Kiitos,  ilman teidän kaikkien apua tämä ei olisi ikinä ollut mahdollista. Erityis kiitos isälleni joka on niin monesti maannut metsässä ja kärsivällisesti suostunut ottamaan vielä yhden uusinnan..

Maastoosuudesta keräsimme 191pistettä. Tottelevaisuusosuudesta emme halua kumpikaan puhua, sieltä nipin napin tarvittava määrä pisteitä 77.

Jollekulle HK1 on vain HK1 meille se on iso saavutus. Miksi? jos olet nähnyt koirani silloin kun se meille saapui et ihmettelisi hetkeäkään miksi tämä on meille niin iso asia. Vai onko mielestäsi alleen laskeva, nurkissa luimiva koira se ihanteellisin hakukoira?

Jopa ne ihmiset jotka näkivät eilisen karmaisevan tottisosuuden saattavat ihmetellä miten ihmeessä tuo otus selvisi maastossa? minäkin ihmettelisin :D

Ja mikä tottiksesta teki niin kaamean? no Ansa päätti olla seuraamatta askeltakaan eikä se sitten seurannut. Kävelin kaavion läpi yksinäni, Ansan seuratessa perässni, oikealla puolellani tai suorittaessa metristä estettä yksinään. Että näin. Noudot olivat erinomaisia, jäävät samoin, eteenlähetyksessäkään ei ollut sanomisen varaa.

Kuvaaja: Sami Korhonen

Tuntuu kuin toistaisin itseäni

Pika selaus läpi blogin kertoo meidän painivan samojen ongelmien kanssa vuodesta toiseen.. Tunnari, seuruu, ilme, paineen sieto... Eikö me opita mitään?

Myös ajatus siitä sopiiko haku lajina Ansalle on pyörinyt kysymyksenä monesti blogissa.. No sunnuntaina menemme taas kisoihin koittamaan sopiiko. Pidetään peukkuja, sillä minä pidän hausta kovasti...ehkä Ansakin vielä oppii pitämään?

Myytin paimennuspäiväkin on tulossa <3 odotamme sitä kovasti! Lampaita, sukulaisia.. Parhautta :)